Lakimuutoksia vaihtelevan työajan työsopimuksiin

29.3.2018

Hallitus on antanut esityksen, jonka tavoitteena on parantaa vaihtelevaa työaikaa tekevien työntekijöiden asemaa. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2018.

Vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto

Vaihtelevalla työajalla tarkoitettaisiin työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työtunnit vaihtelevat tietyissä rajoissa sen perusteella, paljonko työnantaja tarjoaa työtä. Lisäksi sillä tarkoitettaisiin työaikajärjestelyä, jonka mukaan työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä vain erikseen kutsuttaessa.

Vaihtelevasta työajasta ei saisi sopia työnantajan aloitteesta, jos työnantajan sopimuksella katettava työvoimatarve on kiinteä. Vähimmäistyöaikaa ei saisi työnantajan aloitteesta myöskään sopia pienemmäksi kuin mitä työnantajan työvoiman tarve edellyttää. Jos toteutunut työaika edeltäneiltä kuudelta kuukaudelta osoittaa, ettei sovittu vähimmäistyöaika vastaa työnantajan todellista työvoiman tarvetta, työnantajan pitää työntekijän pyynnöstä neuvotella työaikaehdon muuttamisesta todellista tarvetta vastaavaksi. Jos uudesta vähimmäistyöajasta ei päästä sopimukseen, työnantajan pitää esittää kirjallisesti asialliset perusteet sille, miten työaikaehto vastaa edelleen työvoimatarvetta.

Työnantajalla on yleensä velvollisuus antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen olennaisista ehdoista. Työnantajan aloitteesta tehdyn vaihtelevan työajan sopimuksen osalta selvityksestä tulisi käydä työajan vaihteluvälin lisäksi ilmi, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta.

Sairausajan palkka

Vaihtelevaa työaikaa tekevien työntekijöiden oikeus sairausajan palkkaan on tarkoitus turvata nimenomaisella säännöksellä. Oikeus sairausajan palkkaan syntyisi, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu tai olosuhteisiin nähden voidaan pitää muuten selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.

Sairausajan palkka määräytyisi vastaavalla tavalla, jos työntekijän kanssa on sovittu kiinteästä työajasta ja lisätyön määrä on sairausajan alkua viimeksi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaisi sopimuksia, joissa kiinteäksi työajaksi on sovittu kahdeksan tuntia viikossa tai vähemmän.

Irtisanomisajan palkka

Jos työnantajan vaihtelevaa työaikaa tekevälle työntekijälle irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa viimeksi edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan olisi korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys. Korvausvelvollisuus ei kuitenkaan koskisi alle kuukauden kestänyttä työsuhdetta.

Irtisanomisajan palkka määräytyisi vastaavasti myös silloin, kun on sovittu kiinteästä työajasta ja lisätyön määrä on irtisanomista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti.

Työntekijän suostumus lisätyöhön

Vaihtelevaa työaikaa tekevä työntekijä ei voisi enää jatkossa antaa rajoituksetonta lisätyösuostumusta esimerkiksi työsopimuksessa. Työvuoroluetteloon merkityn työn lisäksi lisätyötä saataisiin teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan antaman suostumuksen perusteella.

Työvuoroluettelo

Jos työnantaja haluaa merkitä vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle työvuoroja, jotka ylittävät työsopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan, työntekijälle olisi varattava tilaisuus ilmoittaa määräaikaan mennessä, missä määrin ja millä edellytyksillä hän voi ottaa työtä vastaan. Määräaika ei saisi olla aikaisemmin kuin viikkoa ennen työvuoroluettelon laatimista.

lakimies Kati Mattinen Helsingin seudun kauppakamari

lakimies Kati Mattinen
Helsingin seudun kauppakamari

henkilöstöhallinto, työaika, työaikalaki, työsopimus